Kolmas viikko
Kolmas viikko takana ja kaikilla mieli vähän maassa ja alkaa olla koti-ikävä. Ollaan oltu vuorotellen kipeinä. Elviira ja Emilia on ollut sairaslomalla koko viikon ja nyt myös Satulla on kuumetta. Mandi on toistaiseksi ainut, joka on terve. Ei olla tehty tällä viikolla oikeastaan muuta kuin levätty.
Töissä edelleen paljon pelkkää seisoskelua. Tämä on outoa, koska Suomessa työtahti on nopea ja välillä hektinen, kun taas täällä osa hoitajista saattaa mennä nukkumaan kesken työpäivän. Aamuvuoro alkaa normaalisti pesuilla, teemme pareittain noin kahdelle asukkaalle pesut ja sen jälkeen odotamme , että kahvit alkaa noin 8.30. Kahvien jälkeen meillä on istumista noin 2 tuntia ennen kuin ruokailu alkaa. Ruokailu annetaan asukkaille kahdessa osassa, jotta kaikki mahtuu ruokailutilaan. Ruokailu tapahtuu aika nopeasti, koska siihen osallistuu monta hoitajaa eikä siinä aina riitä meille tekemistä. Yleensä pääsemme kuitenkin syöttämään vuodepotilaita. Aamuvuoro alkaa siis 7 ja loppuu 13. Viimeinen tunti on istumista, koska hoitajat pitävät silloin taukonsa. Iltavuoro alkaa 13 ja loppuu 18. Iltavuoro aloittaa kuivituskierroksen ja sen jälkeen ihmisiä nostetaan ylös kahville. Kahvien jälkeen pelkkää istumista on myös noin kaksi tuntia ennen kuin ruokailu alkaa.
Aluksi meille oli todella epäselvää, mitä saamme tehdä. Se oli hieman turhauttavaa, koska vaikka sanoimme hoitajille, että teemme tätä työtä Suomessa, että me osataan kyllä vaikka tietysti työtavat eroavatkin aika paljon. Menimme puhumaan johtajan kanssa ja saimme luvan osallistua pesuihin, jonka jälkeen olemme saaneet osallistua enemmän. Meistä oli aluksi outoa, että vuodepotilaita ei viedä ollenkaan suihkuun koska mitään lavetteja ei ole, vaan asukkaat pestään heidän sängyillään. Viereen otetaan vati ja yksi pieni pyyhe jolla pestään kasvot sekä koko vartalo. Näin myös tehdään aamupesut käveleville asukkaille, viereen otetaan vati ja pieni pyyhe jolla pestään kaikki. Ergonomiaa ei kauheasti noudateta täällä. Välillä sänky saattaa olla todella matala ja hoitajat vaihtavat vaipan todella huonossa asennossa. Sänkyjä olisi kyllä mahdollista nostaa ja laskea aivan niinkuin Suomessa. Täällä ei ole käytössä kääntölakanoita, joten vaipan vaihdot, asentohoito, ylöspäin nostaminen sängyssä, etenkin painavalle asukkaalle on todella haastavaa. Käytössä tuolla paikassa on yksi nosturi ja sitä käytetään yhdellä asukkaalla. Suurin osa asukkaista on hyväkuntoisia ja osa jopa lähtee aina aamukävelylle ulos itsenäisesti. Hoitajilla on aika vähän käytössä apuvälineitä, jotka helpottaisivat hoitajien työtä esim. yksi asukas aina nostetaan kahden hoitajan voimin sängystä pyörätuoliin, vaikka asukas ei ole kovin isokokoinen niin silti kannattaisi mielummin käyttää nosturia, koska asukkaan jalat eivät kanna. Outoa meistä on myös se, että kumihanskoja ei vaihdeta asukkaiden välissä vaan jokainen hoitaja ottaa aamulla toimistosta yhdet kumihanskat ja niillä mennään jokaiselle asukkaalle. Emme ole tottuneet toimimaan näin, että samoilla hanskoilla mennään toiselle asukkaalle, mutta meidän on pakko koska emme saa kuin yhdet hanskat, kun lähdemme tekemään aamupesuja. Desinfiointiainetta ei ole missään. Käsipyyhepapereita ei ole kuin alakerran keittiössä ja hoitajien toimistossa silloin tällöin, joten käsienkin pesu on rajallista, kun saippuaakaan ei aina ole. Tämä kokemus kuitenkin opettaa arvostamaan Suomen aseptiikkaa ja ergonomiaa paljon.
Pakko kuitenkin tuoda esille hoitajien mahtava asenne. Hoitajat tekevät pitkää päivää klo 7-19 ja silti jaksavat olla aina iloisia ja positiivisia. Huomaa, että hoitajien iloinen mieli ja hyvä asenne työtä kohtaan tarttuu myös asukkaisiin. Täällä asukkaat ovat hoitomyönteisempiä ja hyväntuulisempia.
Alla vielä kuvia Safin kämpästämme.
Töissä edelleen paljon pelkkää seisoskelua. Tämä on outoa, koska Suomessa työtahti on nopea ja välillä hektinen, kun taas täällä osa hoitajista saattaa mennä nukkumaan kesken työpäivän. Aamuvuoro alkaa normaalisti pesuilla, teemme pareittain noin kahdelle asukkaalle pesut ja sen jälkeen odotamme , että kahvit alkaa noin 8.30. Kahvien jälkeen meillä on istumista noin 2 tuntia ennen kuin ruokailu alkaa. Ruokailu annetaan asukkaille kahdessa osassa, jotta kaikki mahtuu ruokailutilaan. Ruokailu tapahtuu aika nopeasti, koska siihen osallistuu monta hoitajaa eikä siinä aina riitä meille tekemistä. Yleensä pääsemme kuitenkin syöttämään vuodepotilaita. Aamuvuoro alkaa siis 7 ja loppuu 13. Viimeinen tunti on istumista, koska hoitajat pitävät silloin taukonsa. Iltavuoro alkaa 13 ja loppuu 18. Iltavuoro aloittaa kuivituskierroksen ja sen jälkeen ihmisiä nostetaan ylös kahville. Kahvien jälkeen pelkkää istumista on myös noin kaksi tuntia ennen kuin ruokailu alkaa.
Aluksi meille oli todella epäselvää, mitä saamme tehdä. Se oli hieman turhauttavaa, koska vaikka sanoimme hoitajille, että teemme tätä työtä Suomessa, että me osataan kyllä vaikka tietysti työtavat eroavatkin aika paljon. Menimme puhumaan johtajan kanssa ja saimme luvan osallistua pesuihin, jonka jälkeen olemme saaneet osallistua enemmän. Meistä oli aluksi outoa, että vuodepotilaita ei viedä ollenkaan suihkuun koska mitään lavetteja ei ole, vaan asukkaat pestään heidän sängyillään. Viereen otetaan vati ja yksi pieni pyyhe jolla pestään kasvot sekä koko vartalo. Näin myös tehdään aamupesut käveleville asukkaille, viereen otetaan vati ja pieni pyyhe jolla pestään kaikki. Ergonomiaa ei kauheasti noudateta täällä. Välillä sänky saattaa olla todella matala ja hoitajat vaihtavat vaipan todella huonossa asennossa. Sänkyjä olisi kyllä mahdollista nostaa ja laskea aivan niinkuin Suomessa. Täällä ei ole käytössä kääntölakanoita, joten vaipan vaihdot, asentohoito, ylöspäin nostaminen sängyssä, etenkin painavalle asukkaalle on todella haastavaa. Käytössä tuolla paikassa on yksi nosturi ja sitä käytetään yhdellä asukkaalla. Suurin osa asukkaista on hyväkuntoisia ja osa jopa lähtee aina aamukävelylle ulos itsenäisesti. Hoitajilla on aika vähän käytössä apuvälineitä, jotka helpottaisivat hoitajien työtä esim. yksi asukas aina nostetaan kahden hoitajan voimin sängystä pyörätuoliin, vaikka asukas ei ole kovin isokokoinen niin silti kannattaisi mielummin käyttää nosturia, koska asukkaan jalat eivät kanna. Outoa meistä on myös se, että kumihanskoja ei vaihdeta asukkaiden välissä vaan jokainen hoitaja ottaa aamulla toimistosta yhdet kumihanskat ja niillä mennään jokaiselle asukkaalle. Emme ole tottuneet toimimaan näin, että samoilla hanskoilla mennään toiselle asukkaalle, mutta meidän on pakko koska emme saa kuin yhdet hanskat, kun lähdemme tekemään aamupesuja. Desinfiointiainetta ei ole missään. Käsipyyhepapereita ei ole kuin alakerran keittiössä ja hoitajien toimistossa silloin tällöin, joten käsienkin pesu on rajallista, kun saippuaakaan ei aina ole. Tämä kokemus kuitenkin opettaa arvostamaan Suomen aseptiikkaa ja ergonomiaa paljon.
Pakko kuitenkin tuoda esille hoitajien mahtava asenne. Hoitajat tekevät pitkää päivää klo 7-19 ja silti jaksavat olla aina iloisia ja positiivisia. Huomaa, että hoitajien iloinen mieli ja hyvä asenne työtä kohtaan tarttuu myös asukkaisiin. Täällä asukkaat ovat hoitomyönteisempiä ja hyväntuulisempia.
Alla vielä kuvia Safin kämpästämme.
 |
Kommentit
Lähetä kommentti